Jälleen ollaan sunnuntaidebatissa ikuisuuskysymysten äärellä:
Saako pastorit/uskovaiset katsoa TV:tä?
Onko televisio mielestäsi Baalin silmä, josta demoniset voimat tunkevat ihmisten olohuoneeseen? Onko se epäjumalan alttari, jonka äärellä syödään ruokauhreja ja vuodatetaan juomauhreja, kuten David Wilkerson joskus pilke silmäkulmassa esitti? Vai onko TV:n katselu kätevä tapa pysyä ajan hermolla ja ymmärtää aikamme ihmistä tai viettää aikaa yhdessä perheen kanssa?
Onko merkitystä sillä mitä katselee? Tunnen uskovia, jotka kelaavat elokuvista pakollisten puputuskohtausten ohi ja toisaalta pastoreita, jotka katsovat mielellään esim. kauhuelokuvia ja “väkivaltaviihdettä”. Missä menee mielestäsi raja? Tulisiko televisiot heittää parvekkeelta alas ja hävittää kokonaan?
Voi miten helppoa olisikaan elämä jos mitään elektroniikkaa tai koneita ei olisi keksitty… tosin taitaisi tämäkin blogittelu olla mahdotonta.
Kaipa tuohon TV:n katseluun pätee sama kuin muuhunkin: kaikki ei ole hyödyksi eikä kaikki ns ravitse, ja tuli on huono isäntä mutta hyvä renki, Sanaa ja vanhan kansan viisautta lainatakseni.
Itsekullakin on omat mieltymyksensä joiden puitteissa valitsee viihteensä. Tuskinpa siinä sinänsä on mitään huomauttamista. Jos oma viihde ei ole toisille mieleen, ei välttämättä vielä ole kyse siitä, ettet “vaella rakkauden mukaan”. Kannattaa varmaan tunnustella toisten tuntoja. Taas kerran omatunto peliin mukaan arvioimaan omaa rehellisyyttä.
En kannata kuitenkaan televisioiden heittelemistä parvekkeelta, ainakaan kuin satunnaisena ilmiönä hyvissä olosuhteissa. Enkä halua kuulua television kieltäjien sen koommin kuin heittelijöiden lahkoon.
Mutta TV on aika yksisuuntainen media joka passivoi tehokkaasti katsojan, ja sitä kannattaa toki varoa.
saa katsoa. ehkä enemmän on merkitystä sillä, mitä televisiosta katselee tai mitä ohjelmia itse valitset katsottavaksi. jos televisioita aletaan nakkelemaan partsilta alas, niin samaan syssyyn voi lisätä muutkin mediakapistukset tietokoneesta lähtien.
Telkkarissa on loistava asia se ON/OFF nappi.
Mä uskon että se mitä sieltä katotaan vaikuttaa meidän sisäiseen maailmaan, siihen miten me toimitaan, käyttäydytään, mitä valintoja tehdään, mikä on “hyväksyttyä” jne… Tosin tämä vaikutus ehkä tulee pitkällä aikavälillä.
Times Squaren yks pastoreista sano saarnassaan sopivasti että “me katsotaan kun muut ihmiset elävät, ja unohdetaan itse elää”.
Mä niin haluan heittää jonku telkkarin vielä jostain korkeasta paikasta alas! Mielellään että siinä ois mukana vähä C4 että tulis kunnon jytinää. Ja siis sen räjähdyksen takia, ei ite telkkarin takia ;)
Kuten huomaatte en ole katsonut Myytinmurtajia…
Eikös talvipäivät tehnyt joskus päätöksen että saarnaajat ja vanhimmistoveljet eivät hanki ja katso tv:tä.
Toki se ei johtanut menestyviä saarnaajia, kuten edestä Hannu V:tä, joka kyllä jaksoi pelotella tv ohjelmien perkeleellisyydestä.
Mietin koko kysymystä siltä kantilta, että tottakai voi. Tajusin yhtäkkiä, että meillähän ei tosiaan olekaan telkkua kotona. Kun taannoin rakensin uuden talon, minua ärsytti kaapeliliittymän turhan kova hinta. 1100 euroa olisivat halunneet laskuttaa kaapelin kiskonnasta. Kun rakentaminen sattui vielä kesäaikaan, jolloin töllöstä tulee pelkkiä uusintoja, ei päätös ollut vaikea.
Muutama kuukausi meni, kun muisteli vanhoja suosikkiohjelmiaan. Nykyään ei kaipaa koko laitetta ollenkaan. Syntiäkö? Ei sentään. Oikeastaan ilman mitään teologista näkökulmaa, on vain ihan hyvä homma olla ilman TV:tä. Aikaa se vei vaan melko paljon. Siis juuri minulta, joka en koskaan edes paljoa katsellut. En tiedä. Leffoja katselen, kun siltä tuntuu. Melko harvakseltaan tuntuu…
Nykyäähän tämä kysymys ei suinkaan ole niin yksinkertainen. Jos päättää vastustaa teeveetä, niin mitenkäs sitten esim. verkkovideot? Youtube esimerkiksi eroaa teeveestä ainoastaan siinä, että se tarjoaa paljon enemmän vaihtoehtoja ja valinnanvaraa. Sitten on kaiken maailmaan netti-tv:t, realityohjelmat ja kännykkävideot.
Jos haluaa teologisin perustein telkkaria vastustaa, niin sitten pitää johdonmukaisesti kaikkea muutakin mediaa vastustaa. Siltikään ei pääse niistä eroon. Mutta Ramia peesaten en kyllä näe mitään järkevää hengellistä syytä vastustaa telkkaria.
Kiitos kaikille mielipiteen ilmaisuista. Lienee päivänselvää, ettei kukaan tietysti tv:tä sinänsä, siinä kuin muitakaan medioita, ryhdy vastustamaan. Se sisältöhän varmasti ratkaisee. Taka-ajatuksenani oli synnyttää keskustelua juuri siitä, että mitä sieltä katsotaan, mutta en tainnut onnistua. :)
Kukaan ei esim. ole ottanut kantaa väkivaltaviihteeseen, jatketaanko siitä?
Mielestäni väkivalta on viihdettä vain väkivaltaa rakastavien mielestä.
Suurin osa TV-sarjoista perustuu ihmisen pahuuteen, kuten väkivaltaan. Katson mieluummin jotain muuta, vaikka myönnän, että sotahistoria kiinnostaa. Se tosin on hyvin väkivaltaista, muttei sentään viihdetarkoitukseen tehtyä niinkuin monet elokuvat.
Minusta lyöminen on oikein vain ja ainoastaan nyrkkeilyssä, mutta siinä on tarkat säännöt joita on noudatettava. Siihä mielessä se ei ole mielestäni väkivaltaa vaikka en sitä katso silti.