Ilmeisesti puolisen vuotta suhteellisen tasaista elämää on alkanut tehdä tehtävänsä ja perheessämme on jälleen muutoksien aika. Olemme ilmeisesti molemmat vaimon kanssa jotenkin sisältä rikki, kun tykkäämme tehdä isojakin muutoksia aina aika nopealla aikataululla. Vastoin kaikkia, tai ainakin omia, ennakko-oletuksiamme saimme kuukausi takaperin päähämme ryhtyä suunnittelemaan paluuta juurille. Pyhä Pohojammaa, tuo suloinen Suomen Texas, on alkanut kutsua lapsiaan kotiin.

Yli kymmenen vuotta poissa kotikaupungista on ilmeisesti riittävästi, koska ajatus muutosta takaisin Seinäjoelle ei tunnu muutolta Manhattanilta Brooklyniin vaan ihan hyvältä. Olemme kyllä viihtyneet Lahdessa mainiosti, mutta ehkä on aika “päästä pois Kalliosta”, vaikka maalle. Lähes kaikki vanhat kaverimme asuvat edelleen noissa tutuissa maisemissa. Moni on myös muuttanut sinne takaisin. Myös molempien perheistä ja sukulaisista suurin osa asuu Seinäjoella. Varsinkin vanhempamme ovat innoissaan, kun saavat ensimmäistä kertaa lapsenlapsia samaan kaupunkiin.

Alkuperäinen ajatuksemme oli muuttaa aikaisintaan ensi kesänä, mutta kävikin niin, että sain samanlaisen työpaikan konsernin sisältä eli myyntipäällikön paikan Seinäjoelta, jo ensimmäinen joulukuuta alkaen. Lähdimme asian varmistuttua saman tien viikonlopuksi asunnonhakuun ja löysimmekin jo sopivan rivitalo-osakkeen lapsuutemme maisemista. Tarjouksemme meni läpi ja nyt odotamme vain, että saamme nykyisen kotimme myytyä. Tavoitteena on päästä muuttamaan vuoden vaihteessa. Pienemmät lapset pääsevät näillä näkymin perhepäivähoitoon ja esikoisen koulumatka lyhenee entisestään kilometristä noin puoleen. Hannamaarit etsii töitä helmikuusta alkaen, tammikuun ajan saa perheen naisväki hieman levätä ja totutella elämään uudessa kodissa.

Kiitos jälleen muistamisesta ja erityiskiitos ystäville Lahdessa yhteisistä vuosista. Jännittävää ja valoisaa loppusyksyä kaikille sekä lämmintä joulun odotusta!!