Mitä tarkoittaa kolminaisuus?

Elämäni ensimmäinen dogmatiikan essee:

Kristinuskon eräs omalaatuisimpia piirteitä on kolminaisuusoppi, joka erottaa sen kaikista muista uskonnoista. Kristinusko ei ole absoluuttisen monoteistinen, kuten juutalaisuus tai islam, koska sen opin mukaan Jumala on jossain perustavassa mielessä kolme. Kristinusko eroaa myös kaikista polyteistisistä uskonnoista, koska kolminaisuusoppiin kuuluu kuitenkin myös ajatus Jumalan perustavanlaatuisesta ykseydestä.

Tämän esseen tarkoitus on käsitellä otsikon kysymystä yksinkertaistettua argumentaatiokaaviota noudattaen. Määrittelen ensin mitä kolminaisuudella tarkoitetaan ja pyrin sen jälkeen vastaamaan miksi ja miten kristillinen kirkko on päätynyt kolmiyhteiseen jumalakuvaan. Esittelen sen jälkeen yleisimpiä vastaväitteitä ja antitrinitaarisia oppeja ja vastaan niihin kolminaisuusoppia puolustaen.
Lue loppuun

Saako pastori saarnata toisten tekstejä?

Jouduin mielenkiintoiseen välikäteen, kun lainasin loistavan amerikkalaisen pastorin, Craig Groeschelin, opetussarjaa ja aidosti unohdin mainita lähteen sitä saarnatessani. Sain puheistani suorastaan hävyttömän paljon suitsutusta ja hyvää palautetta ja kerroinkin kyllä jokaiselle henkilökohtaisesti kehuvalle, että loistavat ajatukset eivät olleet omiani. Tänään tuli esiin ajatus, jota toki olin etukäteenkin pohtinut, että joku joka odottaa pastorilta tuoretta viestiä taivaasta, saattaa pahastua tällaisesta lainaamisesta. Mitä mieltä sinä olet,

saako pastori saarnata toisten tekstejä?

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lähes kaikki “itse keksityt” tai “Jumalalta saadut” puheetkin koostuvat hyvin pitkälle jostain kuulluista tai luetuista ajatuksista, joiden lähteet jäävät usein mainitsematta. Tästäkin on itselläni kokemusta. Viime kädessä saarnaamme kaikki Paavalin ja muiden apostolien tai Jeesuksen itsensä tekstejä.

Mielestäni on myös ehdottoman paljon tärkeämpää, että opetus on laadukasta, korottaa Kristusta, kohtaa ihmisten arkipäivän haasteet ja on mahdollisimman tehokkaasti kommunikoitu, kuin että se on väkisin “itsetehtyä” ja aina välttämättä uutta. Arkipäiväisenä esimerkkinä vaikkapa opettaja, joka ei (ainakaan toivottavasti) keksi jokaiselle oppitunnille uusia oppimateriaaleja, vaan pitäytyy opetussuunnitelmassa ja kirjan tekstissä.

Mitä tulee saarnan valmisteluun, oman kokemukseni mukaan toisen puheen lainaaminen teettää enemmän työtä kuin omien ajatusten puheeksi koostaminen. Toisten tekstin täytyy tietysti myös kolahtaa erityisen hyvin omalle kohdalle, että sen voi opettaa vaikuttavasti ja elävästi. Suoraan paperista lukeminen ei tietenkään toimi omatekoisenkaan saarnan kanssa. Ehkä huvittavinta onkin, että saamani palaute on hyvin pitkälle sen suuntaista, että kuulostin enemmän aidosti itseltäni kuin koskaan aiemmin. ;)

Tämän kirjoituksen myötä varsinaiset sunnuntaidebatit ovat ohi, mutta toivottavasti saamme yhtä antoisaa keskustelua aikaan, vaikka ei olekaan sunnuntai. Kommentoi siis rohkeasti!

Puheen voit kuunnella ääni ja vimma -sivulta.

CO2

SD: “Viljele ja varjele” vai “tulelle talletettu”?

Uusi sunnuntaidebatti, jee! Miten uskovien tulisi suhtautua ilmaston lämpenemiseen, luonnonsuojeluun ja vihreisiin arvoihin? Eli kumpi Raamatun ajatus suhteessa maapalloon on mielestäsi velvoittavampi:

“Viljele ja varjele” vai “tulelle talletettu”?

Ensimmäinen Jumalan antama tehtävä ensimmäiselle ihmiselle oli maan viljeleminen ja varjeleminen, eikä tämä tehtävä ole koskaan muuttunut. Toisaalta Raamattu antaa ymmärtää, että koko maailma on talletettu tulelle ja tulee aikanaan loppumaan. Onko Jumala siis antanut meille luvan käyttää väärin luonnonvaroja ja tuhota luontoa? Kumpaa periaatetta sinä omalla toiminnallasi edistät? Miten seurakunnan tulisi suhtautua aikamme suureen kertomukseen, ilmaston lämpenemiseen? Erästä amerikan alkuperäiskansojen sananlaskua lainaten: “Emme peri luontoa vanhemmiltamme, vaan se on lainassa lapsiltamme.”

Two gay grooms

SD: Miten seurakunnan tulisi suhtautua homoseksuaalisuuteen?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi viikolla “selkeän äänen” ja ilmoitti ettei suosita siunaustoimitusta parisuhteensa rekisteröineille homopareille. Tämä herätti kovasti keskustelua ja jäätävän määrän kommentteja mm. verkkohesarissa. Päivän kysymyksen yli 11000 äänestäneestä 52% oli sitä mieltä, että kirkon tulisi siunata parit ja 48% oli piispojen kanssa samaa mieltä.

Muutaman vuoden takainen Barna Groupin tutkimus puolestaan kertoi, että 16-29 vuotiaista amerikkalaisista 91%:n mielestä uskovaisia parhaiten kuvastava piirre on homoseksualismin vastaisuus. Näiden ja seurakuntamme nuorten Suuren Ystävänpäivän Paneelikeskustelun innoittamana tartun ehkä ainakin tähänastisista sunnuntaidebattiaiheista haastavimpaan:

Miten seurakunnan tulisi suhtautua homoseksuaalisuuteen?

Mitä Raamattu opettaa homoudesta? Tulisiko meidän Suomen siionissa (viittaan tässä lähinnä helluntaiskeneen) vastustaa homoutta selkeämmin, Westboron baptistien tyyliin? Vai siunata, että siunauksen perisimme? Tuleeko homojen “parantua” tai tehdä parannus? Voiko homoseksuaali olla näkyvässä palvelutehtävässä seurakunnassa? Miksi tai miksi ei? Onko ihminen syntymästään saakkaa homo tai hetero? Mitä Jeesus tekisi (tämä kysymys Ramin pyynnöstä)? Pyydän jälleen osallistujilta viisautta ja harkintaa, tarvittaessa moderoin keskustelua.

Faith in Jesus

Naisten rooli varhaisimmassa kirkossa

Naisten asema Jeesuksen aikana ja alkuseurakunnassa on haastavaa tutkittavaa, koska lähteitä on hyvin niukasti. Varhaiskristilliset historiankirjoittajat olivat miehiä ja kirjoittivat pääasiassa miesnäkökulmasta, naiset mainittiin vain ohimennen. Vaikka naisvaikuttajista kerrotaan vähän, tulee maininnoille antaa riittävästi painoarvoa kuitenkaan liioittelematta. Tässä pohditaan naisten roolia ja vaikutusmahdollisuuksia nimenomaan Uuden testamentin valossa.
Lue loppuun