Sunnuntaidebatti jälleen tulilla! Raamattu kehottaa meitä muuttumaan ja uudistumaan mieleltämme mukautumatta kuitenkaan tämän maailman menoon. Olin eilen “iltamissa” katsomassa maailmanluokan kristillistä metalcorebändi Underøathia. Poikien soitto oli “vähintäänkin kohtuullista” ja meininki mahdottoman kova. Hienosti ja napakasti myös kertoivat uskostaan Jeesukseen Kristukseen. Siinä katsellessani “helluntainuorisoa” oluttuoppien kanssa riehumassa mietin, että “ei minun nuoruudessani olisi tullut kysymykseenkään.” ;) Erään ystäväni kanssa kehitimmekin ohimennen tämän viikon sunnuntaidebattiaiheen:
Missä menee mukautumisen ja muuttumisen raja?
Toisin sanoen mikä kristillisen nuorisokulttuurin muutoksessa on toivottavaa uudistumista ja mikä taas maailman menoon mukautumista? Missä asioissa olemme olleet vain liian tiukkapipoisia tai väärässä ja missä taas ollaan tätä nykyä liiankin maallistuneita? Keskustelun ei tarvitse liikkua vain jo osittain käsiteltyjen musiikin ja alkoholin maailmassa, vaan ihan yleisellä tasolla.
On taas uuden sunnuntaidebatin aika, näin talviloman kynnyksellä. Tämä aihe on muuten osallistuvan yleisön ehdottama. :)
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi viikolla “selkeän äänen” ja 
Jälleen ollaan sunnuntaidebatissa ikuisuuskysymysten äärellä:
Tämän viikon sunnuntaidebatissa käännämme katseemme jälleen pastoreihin, noihin suloisiin kirkkokansan kynttilöihin ja jordanissa seisojiin. Viikon aihepiirinä on raha ja kysymys kuuluu:
Tämän viikon sunnutaidebatissa ollaan ikuisuuskysymyksen äärellä, joka on ainakin koko minun elämäni ajan mietityttänyt uskovia nuoria:
Tervetuloa taas mukaan uuteen sunnuntaidebattiin! Tällä kertaa jälleen vähän vaikeampi aihe, joten toivon kaikilta malttia ja ymmärrystä: 
Olisiko aika luoda helluntaiskeneen uutta keskustelukulttuuria uudelle vuosikymmenelle 2010 siirryttäessä? 
Lisäsin sähköpaimeneen uuden sivun: 
Tämä on havaittavissa myös seurakuntien keskellä. Missä ovat hengelliset isät ja äidit? Kuka on sinun hengellinen isäsi? Tai kenelle sinä olet hengellinen äiti? Valitettavan usein olemme keskittyneet lähinnä toimintaan, rakenteeseen ja touhuamiseen hengellisen vanhemmuuden kustannuksella.
Aikamme hengellisen johtajuuden keskittyminen 
Erilaiset liikkeet, joita “kukaan ei johda”, rakentuvat yleensä karismaattisen henkilön persoonan ympärille ja varaan. Usein hän on juuri se, joka suurimpaan ääneen julistaa, miten meillä ei ole inhimillistä johtajaa vaan että meitä johtaa itse Jeesus Kristus tai Pyhä Henki. Todellisuudessa hän on itse ryhmänsä johtaja. Eikä siinä sinänsä ole mitään pahaa. Mutta jos tällaiset henkilöt kuvittelevat ettei heidän itsensä tule myös olla jonkun johdettavina, vaan ovat mielestään tilivelvollisia vain itse Jumalalle, on seurauksena yleensä kaikki lahkon ominaispiirteet täyttävä yhteisö. 
